Viime ajat olen matkustellut melko tavalla. Ensin kaksi päivää Kuopiossa, sitten kolme Budapestissä, eilen palasin seitsemän päivä matkalta Tarttoon ja ylihuomenna vielä retki Kajaaniin. Otetaan siis tapahtumajärjestyksessä.
Kuopiossa olin tiiviisti Minna Canthin jalanjäljillä. Sain oivaksi oppaakseni Terhi Laitisen, joka tietää Minnasta paljon. Oikeassa ympäristössä kerrottuina tapahtumat heräävät eloon aivan toisella tavalla. Oli hyvä retki ja vielä tätäkin kautta kiitokseni Terhille.
Teimme jopa pienen höyrylaivaristeilyn. Vaikka Minna ei ollut innokas matkustelemaan, veneellä hän liikkui mielellään lähivesillä, vei usein vieraansakin lempipaikkaansa Myhkyrin saarelle. Kyllähän Kuopion rantoja katseli ilokseen vanhan laivan mukavissa tunnelmissakin.
Budapestin retki oli nuorisokirjailijajoukolla.
Parissakin kirjakaupassakin kävimme, toisessa tapaamassa sikäläisiä kirjaihmisiä. Sattumalta paikalla oli myös televisio, joka teki pitkän haastattelun Magdalena Hain kanssa. Hieno sattuma. Käynnin lopputuloksena näyttäisi tapaamisesta voivan seurata yhteistyötä jo lähitulevaisuudessa.
Lasten kirjakauppa oli hyvin varustettu ja näytti meille unkarilaisen lastenkirjallisuuden hyvän tason. Ketjulla on liikkeitä Budapestissä neljä ja muutamia myös muissa kaupungeissa. Kaupasta en tullut ottaneeksi kuvia, joten tarinamaisuutta saavat tässä edustaa Sankareiden aukion ratsut.
Ehkä kammottavuudessaan hilpein kokemus oli kauhukävelymme Vajdahunyad vara -linnan puistossa. Siellä sää otti meidät vakavasti. Kuun salaperäisesti valaisemassa pimeydessä halkoivat salamat taivasta ja ukkosen jyrinä kaikui linnan kiviseinistä. Vettä niskaamme tuli onneksi vain muutama eksyneen oloinen pisara. Lepakot kuuluivat myös asiaan, sillä linna on tietysti vampyyrilinna.
Työ polttelee jo näppejäni, joten Tartosta jatkan jo ehkä huomenna. Sieltäkin löytyi taas minulle paljon aivan uutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti