maanantai 24. maaliskuuta 2014

Luonnon laturi

Muistaakseni en ole koskaan aiemmin pitänyt kolmen viikon taukoa, mutta nyt sen näköjään tein. Asiattomia kommentteja alkoi tulla sitä vauhtia ilmeisesti USA:sta ja Ranskasta, että päätin hengähtää hetken. Oletan, ettei se mitään auta, automaattisestihan niitä sataa, mutta asia kuitenkin tökki sen verran. Onneksi myös Blogger on niin fiksu, ettei pane niitä näkyville. Minulle ne kuitenkin tulivat, koska olin pyytänyt viestit kommenteista sähköpostiini. Nyt olen tietysti poistanut sen määräyksen, joten jos joku sattuu kommentoimaan, enkä heti vastaa, saa rauhassa syyttää noita torveloita.

Viime viikko meni Saariselän lumilla pitkästä pitkästä aikaa. Aurinko paistoi, pakkasta oli sopivasti ja ladut hyvässä kunnossa. Kroppa teki töitä ja sielu lepäsi.




Eläimet olivat kirjoitelleet omia kirjoituksiaan. Tässä riekon tervehdys:



Kiilopäältä ja Kaunispäältä näkee kirkkaalla ilmalla oman näkökykynsä rajoille. Siipiä siellä kieltämättä jäin kaipaamaan.



Miten valtavasti energiaa tuollainen yksi ainoa viikko voikin antaa. Eilisen ja tämän päivän aikana olen tehnyt kotitöitä enemmän kuin varmaan  pariin viikkoon ennen matkaa. Huominen menee vielä muissa hommissa, mutta sormet ja mieli kurkottavat jo innokkaasti kohti kirjallisia töitä. En tiedä, aukesiko yhtään solmua, mutta tarmoa niiden aukomiseen ainakin tuli. Luonnon laturi toimi taas!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti