Selkokirjan sain valmiiksi jopa etuajassa. Viimeiseksi luin sen läpi ääneen, mikä on erityisen herättelevää selkokielen kanssa. Tekstiin tuli vielä monta pientä korjausta. Tiedän monen kirjailijan lukevan paksutkin käsikirjoitukset lopuksi ääneen. Täytyypä minunkin kokeilla. Iso vesilasi ainakin täytyy varata viereen, kyllä siinä sen verran suu kuivuu.
 |
| Ähtärin eläinpuiston Matti-ahma melkein pentuna vielä. Kuva: Tiina Sarkkinen |
Ahmakirjan kohdallakin tuli se viimeinen loksahdus, minkä jälkeen huomasin, että kaikki on lopulta mennyt paremmin kuin kohdalleen. Sami Säily olisi muuten jäänyt löytymättä, ja hänen avullaan kirjasta vasta tulee ahman arvoinen. Oululainen Sami on graafikko ja niin luontomme kuin erittäin uhanalaisten ahmojemmekin suuri ystävä ja lisäksi valokuvaaja. Mukaan tulee nyt myös hänen upeita kuviaan. Niitä voit ihailla sivustolla woodland.fi
Kustantajakin kirjalla nyt on, siis muu kuin minä. Olin yksinkertaisesti unohtanut, että Robustos Kustannus tekee myös lastenkirjoja, sillä itse olen heidän kanssaan toistaiseksi tehnyt vain aikuisille. Otin yhteyttä Heikki Savolaan, ja kun olin jo luopunut toivosta siltäkin suunnalta, hän ilmoittikin pitävänsä suunnitelmastamme: "Tehdään vaan."
Olin jo hypännyt kylmään veteen päättäessäni ryhtyä itse kustantajaksi. Vastaan oli ehtinyt tulla monta kysymystä, joiden edessä olisin vain raapinut päätäni, mutta VaLas-kollektiivin Sari Peltoniemi ja Antti Tammela tulivat avuksi. Silti olo oli surkean osaamaton. Pysyttelen ehdottomasti mieluummin kirjailijan roolissa kuin kustantajan. Hyvä silti oli joutua katselemaan kirjan valmistusprosessia toisessakin ominaisuudessa. Kyllä vain, samassa veneessä me olemme koko kirjallisuusmaailma. Ja rahapuoli on siinä ikävän tärkeä jokaiselle osapuolelle.
Seuraavaksi odotan jännittyneenä Samin taittoa, jota hän tekee ainakin yhtä innostuneena kuin itse olen tästä kirjasta koko ajan ollut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti