Kirjailijavierailuilla on kivaa

Olin Lukuviikon merkeissä Kauniaisissa Mäntymäen koululla kirjailijavieraana. Koulu on ala-aste. Sain eteeni jumppasalin lattialle yli puolitoistasataa lasta kahteen otteeseen, kaikkiaan siis yli kolmesataa lukijaa. Voisi ajatella, että tilanne oli levoton, kirjailijalle likipitäen tuskainen, mutta ei tosiaankaan ollut. Ihania lapsia ja kiva vierailu. Rakastan kirjailijavierailuja ja uskon vakaasti, että niistä saa iloa kumpikin osapuoli. Molemmilla tunneilla aika tulla tupsahti täyteen aivan odottamatta. Olimme vielä lasten kanssa täydessä vauhdissa

Ilahduttavin kuulemani kommentti tällä kerralla tuli neljäsluokkalaiselta tytöltä. Ensin hän kertoi lukevansa vain sarjakuvia. Sanoin, että hyvä, kunhan aikasi luet niitä, siirryt varmasti kirjoihin. Sitten hän tutki Hopearenkaan taikaa, neliosaisen 1600-luvulle sijoittuvan historiallisen sarjan viimeistä, sarjan lopettavaa kirjaa. "Minä haluan lukea tämän." Vielä vähän lisää tutkittuaan hän totesi: "Äitikin tulee iloiseksi, kun luen kirjan."

Toivoisin tosin hänen lukevan ensin sarjan ensimmäisen, Kahdentoista valan, jossa tähän viimeiseen jo nuoriksi neidoiksi kasvaneet kirjan sankarittaret ovat vielä tyttöjä. Ettei vain ensimmäinen vapaaehtoisesti luettu kirja olekin liian vaikea. Mutta lukipa hän nyt ihan mitä ja kenen kirjaa vain, pääasia, että pikkuinen kipinä syttyi. Juuri siihenhän me näillä käynneillämme pyrimme.

Hauskinta käynneissä on vuorovaikutus. Minä kyselen heiltä ja he kyselevät minulta. Kysymyksiä riittää. Osa toistuu samoina kerrasta toiseen, mutta se ei haittaa yhtään. Jokainen kysymys on kysyjälle tärkeä, vaikka toiset olisivatkin vastaajan kannalta mieleisempiä. Lapsia vartenhan me vierailulle menemme. Minua ärsyttää aina, kun vaikkapa televisiossa vastaaja huudahtaa: Hyvä kysymys! - Kaikki kysymykset ovat kysyjän kannalta hyviä, koska hän toivoo saavansa vastauksen juuri niihin.

En tiedä, mitä viimeisimmät lukututkimukset osoittavat, mutta ainakin kirjailijasta näyttää, että lukeminen on taas muotia. Ankeampi vaihtoehto olisi, että meitä kutsutaan vain kouluihin, joissa muutenkin korostetaan lukemisen merkitystä, joten ilmapiiri on otollinen lukemiselle. Mäntymäen koulu oli jopa juuri saanut Kopiostolta palkinnon luovuudestaan lukemisen edistämiseksi. Luvassa oli mukava summa rahaa koulukirjastoon. Kuulin siellä myös jo toteutetusta mahtavasta ideasta: kaikki parilliset luokat olivat eilen vinkanneet luokkaa alemmilleen omia mielikirjojaan. Niin kuin arvata saattaa, vinkkaus oli onnistunut loistavasti. Lisää tämmöistä!

Ja hurjasti lippua salkoon kouluvierailujen puolesta! Lukukeskuksen ja Kauniaisten kirjaston yhteistyönä toteutettu vierailu onnistui ainakin kirjailijan näkökulmasta hienosti.